Kipu tuntuu suussa asti

Lapsena imen äidin rinnasta maitoa. Se lohduttaa ja tuo minulle hyvän olon. Äiti on pehmeä ja turvallinen. Kun minut on jo vieroitettu rinnasta ja tuteista, hiivin salaa vielä öisin keittiön kaapille hakemaan tutin. Niin tärkeä se minulle on.

Koko elämäni haarukoin ja lusikoin ruokaa suuhuni. Maistelen makuja suussani ja nautin ruoan tuomasta hyvästä olosta. Välillä kidutan itseäni olemalla syömättä, ihan silkasta itsekidutuksen ilosta. Sitten palaan taas ruoan pariin.

Kun suutelen, tunnen ihanaa, kihelmöivää pistelyä koko kehossani. On pientä suutelua, pussailua, ja vähän isompaa, kielisuudelmia. Käytän suutani seksissä. Tuon sillä hyvää oloa toiselle.

Kun suuhun sattuu, se sattuu paljon. Se sattuu kovaa ja tuskallisesti.

Hammaslääkäri ronkkii suutani. Tuntuu, kuin minut pahoinpideltäisiin. Koko elämän sen hetkiset murheet hyökkäävät päälleni. Luottamukseni pettänyt mies on ilmestynyt painajaiseeni ja lyö minua maatessani hiljaa paikoillani. Minuun sattuu ja itken hysteerisenä.

Älä koske suuhuni. Se on minun suuni. Kai minulla on itsemääräämisoikeus?

© *****\\MOXXO//***** (CC BY-NC-ND 2.0)